Tapaturmataajuus on yksi keskeisimmistä mittareista, kun halutaan ymmärtää työpaikan turvallisuustilannetta ja ennaltaehkäistä tapaturmia. Se kertoo, kuinka monta työtapaturmaa sattuu tietyn työmäärän – yleensä miljoona työtuntia – aikana. Laskentatapa on yksinkertainen: tapaturmien määrä jaetaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä ja kerrotaan miljoonalla. Tämä antaa selkeän kuvan siitä, kuinka usein tapaturmia sattuu työpaikalla suhteessa tehtyyn työhön.
Tapaturmataajuuden seuraaminen on tärkeää, koska se auttaa yritystä tunnistamaan riskit ja arvioimaan, kuinka hyvin turvallisuuskäytännöt toimivat käytännössä. Kun tapaturmataajuutta mitataan säännöllisesti, yritys pystyy tekemään tietoon perustuvia päätöksiä turvallisuuden kehittämiseksi ja siten suojelemaan työntekijöitä tehokkaasti.
Tapaturmataajuuden laskeminen – miten se tehdään?
Tapaturmataajuus lasketaan yleisesti seuraavalla kaavalla:
Tässä LTIF (Lost-Time Injury Frequency) tarkoittaa tapaturmataajuutta, ja LTI (Lost-Time Injury) on poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä.
Joissakin maissa käytetään mittarina 200 000 työtuntia, mutta Suomessa ja kansainvälisesti miljoonan tunnin vertailu on yleisempi.
Tapaturmataajuuden rinnalla käytetään myös tapaturmasuhdetta, joka ilmaisee tapaturmien lukumäärän suhteessa työntekijämäärään, esimerkiksi sata tai tuhat työntekijää kohden.
Tapaturmataajuuden rajoitukset – mitä mittari ei kerro?
Vaikka tapaturmataajuus on hyödyllinen mittari, sillä on myös rajoituksia. Mittari ei esimerkiksi kerro tapaturmien vakavuudesta – yksi päivän poissaoloon johtanut tapaturma lasketaan samalla tavalla kuin vakava tapaturma tai kuolemantapaus. Tästä syystä on tärkeää täydentää tapaturmataajuuden seurantaa myös muiden mittareiden avulla.
Lisäksi pienissä työpaikoissa tapaturmataajuus voi vaihdella voimakkaasti, koska yhden tapaturman vaikutus taajuuslukuun on suuri. Tämä voi antaa vääristyneen kuvan turvallisuustasosta, mikä tulee ottaa huomioon analysoitaessa lukuja.
Turvallisuuskulttuurin rooli tapaturmien ehkäisyssä
Turvallisuuskulttuuri tarkoittaa työpaikan yhteisiä arvoja, asenteita ja toimintatapoja, jotka ohjaavat turvallisuuteen liittyvää käyttäytymistä arjessa. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten avoimesti työntekijät uskaltavat puhua turvallisuusriskeistä, kuinka hyvin turvallisuusohjeita noudatetaan ja kuinka johdonmukaisesti turvallisuusasiat otetaan huomioon päätöksenteossa. Vahva turvallisuuskulttuuri luo ympäristön, jossa turvallisuus on luonnollinen osa jokaisen työtä ja vastuuta. Tutkimukset osoittavat, että yrityksissä, joissa turvallisuuskulttuuri on hyvin kehittynyt, tapaturmataajuus on merkittävästi alhaisempi. Tämä johtuu siitä, että vahva kulttuuri edistää riskien tunnistamista ja ehkäisyä sekä lisää työntekijöiden sitoutumista turvallisiin työtapoihin, mikä puolestaan vähentää onnettomuuksien riskiä.
Kuinka mitata ja seurata tapaturmataajuutta oikein?
Tapaturmataajuuden mittaaminen ja seuranta lähtee liikkeelle tarkasta ja systemaattisesta tapaturmatilastojen keräämisestä. Jokainen työtapaturma, läheltä piti -tilanne sekä turvallisuushavainto , kuten kompastumisvaara tai rispaantunut sähköjohto, tulee kirjata ylös, jotta kokonaiskuva turvallisuustilanteesta pysyy ajan tasalla.
Turvallisuushavaintojen keräämisessä sekä yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittämisessä on Kiwa Impact on erinomainen työkalu. Kiwa Impactilla voit kerätä yksittäisiä havaintoja tai tehdä ohjattuja havaintokierroksia. Impactin mobiilisovelluksella havaintojen teko onnistuu kentältä kymmenessä sekunnissa. Voit sanella havainnon (puheesta tekstiksi) ja liittää mukaan kuvat, videon ja GPS-sijainnin. Kun tapaturmatilastot ovat ajan tasalla, niiden avulla voidaan laskea tapaturmataajuus luotettavasti ja vertailla tuloksia esimerkiksi eri osastojen tai ajanjaksojen välillä.
Kerättyä dataa kannattaa hyödyntää aktiivisesti turvallisuustyön kehittämisessä. Analysoimalla tapaturmien syitä ja esiintymispaikkoja yritys pystyy tunnistamaan riskikohdat ja kohdistamaan toimenpiteitä juuri sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Lisäksi seuranta auttaa arvioimaan, kuinka tehokkaasti aiemmat turvallisuustoimenpiteet ovat toimineet ja missä on vielä parannettavaa. Näin tapaturmataajuuden mittaamisesta tulee dynaaminen prosessi, joka tukee jatkuvaa turvallisuuden parantamista työpaikalla.
Kerää turvallisuushavainnot Kiwa Impactilla ja kehitä yrityksen turvallisuuskulttuuria
Parhaat käytännöt tapaturmataajuuden vähentämiseksi
Tapaturmataajuuden vähentäminen vaatii kokonaisvaltaista otetta, jossa turvallisuuskoulutuksella on keskeinen rooli. Hyvin suunniteltu ja säännöllisesti toteutettu koulutus varmistaa, että työntekijät tuntevat työympäristön riskit ja osaavat toimia turvallisesti erilaisissa tilanteissa. Koulutuksen ei kuitenkaan tulisi olla pelkkää tiedon jakamista, vaan sen tavoitteena on myös vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja lisätä työntekijöiden sitoutumista turvallisiin toimintatapoihin.
Työntekijöiden aktiivinen osallistaminen turvallisuustyöhön on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää tapaturmia. Kun henkilöstö saa osallistua riskien kartoittamiseen ja turvallisuusrutiinien kehittämiseen, he kokevat vastuuta ja motivaatiota noudattaa turvallisuusohjeita. Lisäksi työntekijöiden havainnot ja kokemukset auttavat tunnistamaan piilevät vaaratekijät, joita johto ei välttämättä huomaa.
Riskien tunnistaminen ja hallinta ovat turvallisuustyön kulmakiviä. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksessä käydään systemaattisesti läpi työtehtävät ja -ympäristö, tunnistetaan mahdolliset vaaratekijät ja laaditaan toimenpiteet niiden poistamiseksi tai riskin minimoimiseksi. Jatkuva riskien arviointi ja seuranta mahdollistavat nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin ja parantavat työpaikan turvallisuutta pitkäjänteisesti. Yhdessä nämä käytännöt auttavat pitämään tapaturmataajuuden mahdollisimman alhaisena ja luovat turvallisen työympäristön kaikille.
Suorita riskiarviot Kiwa Impactilla
Johtamisen vaikutus turvallisuuskulttuuriin ja tapaturmataajuuteen
Johtaminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä turvallisuuskulttuurin rakentamisessa ja tapaturmataajuuden vähentämisessä. Johdon esimerkki ja sitoutuminen turvallisuusasioihin luovat koko organisaatiolle suunnan ja motivoivat henkilöstöä ottamaan turvallisuuden vakavasti. Kun johto näyttää aktiivisesti, että turvallisuus on ensisijainen arvo, se vahvistaa työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista turvallisiin toimintatapoihin. Johdon on tärkeää myös viestiä selkeästi turvallisuusodotuksista ja osallistua itsekin turvallisuustyöhön konkreettisesti.
Turvallisuusstrategian integroiminen osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi muodollisuudeksi, vaan se nivoutuu luontevasti kaikkiin prosesseihin ja päätöksiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi turvallisuustavoitteiden asettamista, säännöllistä seurantaa ja resurssien kohdentamista turvallisuustyöhön. Kun turvallisuus on osa yrityksen arkea ja strategiaa, se näkyy myös matalampana tapaturmataajuutena ja parempana työhyvinvointina. Näin johtaminen toimii voimana, joka sitoo turvallisuuskulttuurin ja käytännön toimenpiteet yhteen.
Yhteenveto: Näin kehität turvallisuutta tapaturmataajuuden ja kulttuurin avulla
Tapaturmataajuus ja turvallisuuskulttuuri kulkevat käsi kädessä työpaikan turvallisuuden kehittämisessä. Kun molempia seurataan ja johdetaan systemaattisesti, syntyy aidosti turvallisempi työympäristö. Muista nämä tärkeimmät opit:
- Tapaturmataajuus (LTIF) kertoo, kuinka monta poissaoloon johtanutta tapaturmaa tapahtuu miljoonaa työtuntia kohden – se on vertailukelpoinen, mutta ei yksin riittävä mittari.
- Turvallisuuskulttuuri vaikuttaa suoraan tapaturmien määrään: vahva kulttuuri ehkäisee onnettomuuksia ja lisää työntekijöiden sitoutumista.
- Data ja mittarit auttavat kohdentamaan toimenpiteet oikein – pelkkä lukujen seuraaminen ei riitä, vaan niiden pohjalta on toimittava.
- Koulutus, osallistaminen ja riskienhallinta ovat tehokkaimpia keinoja tapaturmien vähentämiseen.
- Johto näyttää suunnan: turvallisuus kuuluu strategiaan, ei vain operatiiviseen arkeen.
Kerää turvallisuushavainnot Kiwa Impactilla ja kehitä yrityksen turvallisuuskulttuuria
